Jotain lainattua

"Mistä kirsikka hääkondiittorin kakkuun?

Neljän ystävyksen pyörittämä Kartanohäät-hääpalveluyritys on varsinainen romantiikan kehto. Mac ja Emma ovat hiljattain löytäneet elämänsä miehet, ja Laurel ja Parkerkin todistavat päivittäisessä työssään muiden onnenhetkiä.

Hääkakkutaituri Laurel McBane on kuitenkin liian hillitty arvostaakseen kaikkia niitä romanttisia ylellisyyksiä, joita heidän asiakkaansa janoavat. Haaveensa on kyllä Laurelillakin, ja se haave liittyy Parkerin veljeen Delaneyyn, johon hän on ollut toivottoman ihastunut jo teinitytöstä lähtien. Laurel uskoo komean lakimiehen olevan hänen tavoittamattomissaan, mutta vihainen, kuuma ja kerta kaikkiaan polvet notkauttava suudelma saa hänet hämmennyksiin. Jospa hetken kiihko voisikin jatkua…

Jotain lainattua on Nora Robertsin morsiussarjan kolmas osa."

Olen joskus aiemminkin lukenut Robertsin teoksia ja pitänyt niistä, mutta tämä morsius sarja oli minulle uusi tuttavuus.Mielestäni Roberts on iskenyt kultasuoneen keksimällä romantiikan nälkäisille tämän sarjan! Kirja sarjan jokaisessa osassa seurataan aina vuorollaan yhtä ystävyksistä ja tässä kirjassa vuorossa on Laurel joka toimii hääkartanoiden jauhopeukalona.
Itse harvemmin luen romanttisia kirjoja, koska ne ovat hyvin ennalta arvattavia ja niin oli myös tämä. Kirjailija on perehtynyt todella tarkkaan leipomo alaan ja kakkujen väsäämiseen. Vaikka itse en omista minkäänmoista jauhopeukaloa, tuli kirjaa lukiessa oikein into alkaa leipomaan ja väkertämään jos jonkin moisia kakkuja!

Vaikka itse juoni ei ollut kummoinen ja kaikki oli hyvin ennalta arvattavissa oli kirjaa mukava lukea ja tulen varmasti lukemaan myös sarjan muut teokset, sillä mielenkiinnolla odotan syntyykö sisälläni viherpeukalon kipinä kun luen Emman tarinaa... J mitkä ihanat kannet jokainen kirja on saanut, pelkästään kansien takia kirja sarjan voisi ostaa kirjahyllyä koristamaan.

Sarjaan kuuluvat:

Punaiset tulppaanit

"Ever on menettänyt kaiken, perheensäkin, mutta saanut mystisen kyvyn: hän kuulee ihmisten ajatukset, näkee heidän auransa ja aistii heidän elämäntarinansa pelkästä kosketuksesta. Kyky sulkee tytön yksinäisyyteen. Tai niin hän luulee, kunnes kouluun ilmestyy Damen, jonka ajatuksia ja auraa Ever ei yllättäen pysty näkemään. Komea, salaperäinen poika vetää Everiä vastustamattomasti puoleensa, pois kalifornialaisesta high school -elämästä ja yhä syvemmälle mukaansa toiseen todellisuuteen: mysteerien ja taikuuden kiehtovaan maailmaan, missä mikään ei näytä olevan mahdotonta. Mutta kuka tai mikä Damen todellisuudessa on? Ja mikä on Damenin esiin taikomien punaisten tulppaanien viesti?"

Kuolemattomat kirja sarjan ensimmäinen osa.

Kirjassa seurataan Everiä joka on nuoreen ikäänsä nähden kokenut kovia. Ever on itsenäinen ja normaalin oloinen nuori tyttö, joka tapaa salaperäisen pojan Damenin. Alku kirjassa on hyvin lupaava, koska Damen on kiinnostava persoona ja Everin lisäksi myös lukijaa mietityttää miten Damen pystyy kuin tyhjästä loihtimaan tulppaaneja ja mihin Damen aika ajoin katoaa. Kirjassa käsitellään hyvin todentuntuisesti nuorten ongelmia koulu maailmassa ja ystävyys suhteissa.

Koska kirja on hyvin realistisen tuntuinen ilman Dameniä ja Everin omaa kykyänsä on kirjaa mukava luke. Loppua kohden kirja kuitenkin käy mitä friikeimmäksi. Tapahtumia sattuu koko ajan ja lopulta mikään ei tunnu realistiselta. Eli mielestäni kirjan lopussa on päädytty pieniin ylilyönteihin yliluonnollisten asioiden suhteen.

Sarja jatkuu toisella osalla, nimeltä Sininen kuu. Jatko-osan saatan lukea paremman puutteessa...

Syksyinen mökki viikonloppu

Riki 9vko

Yhteiset huvit

Jasu noutaa...

...ja Riki vastaanottaa rannalla.

Sammalilla on Jasun mukava kuivatella

Kovin syvälle ei vielä tohtinut..

Aamu villit rannalla..

...ja pienempi perässä

Seisoma harjoitteluja 10vko ikäisenä

Riki sai tänään vakuutuspaperit. Nyt voi huolettomammin liikkua ja temmeltää. Koiravakuutuksen hakeminen oli todella työlästä- tai itse hakuhan oli helppoa, mutta vertailun tekeminen oli hankalaa. Eri vakuutusyhtiöillä oli hyvin erilaiset vakuutushinnat ja omaavastuu osuus vaihteli vakuutusyhtiöissä, myös vakuutuksen sisältö oli yhtiö kohtaista.
Meillä on kaikki muut vakuutukset If:llä, mutta koiravakuutus haluttiin ottaa eristä yhtiöstä. Lopulta päädyimme Tapiolaan, vaikka Tapiolassa olikin omavastuu hiukan suurempi kuin muissa yhtiöissä ja omavastuu osuus vaihtelee hoitokustannusten mukaan. Tapiolalla oli kuitenkin vuosimaksu ihan järjellinen ja itse vakuutus kattoi mielestäni useita erilaisia tapaturmia ja sairauksia. Mutta mikä oli lopullisen päätöksen painavin peruste
1. Tapiola on ainut jossa on suorakorvauspalvelu
2. Monet suosittelivat juuri Tapiolaa eivätkä olleet joutuneet taistelemaan korvauksista

Riki on nyt 9vko vanha tapaus ja matkustamme tänään ekan kerran mökille. Siellä poika saa juosta ja tutustua veteen ja mikä tärkeintä: ihmetellä erilaisia ruohonvarsia, nämä kun tuntuu olevan maailman suurin ihme!!!
Patterit kameraan ja kohti uusia seikkailuja...

Raskausjärkytys!

Alle kolmekymppinen Agata elää nuoren aikuisen parasta aikaa. Hänellä on vauhdikas työpaikka Ruotsin suurimman iltapäivälehden Aftontidningenin toimittajana, unelmien avopuoliso Teo ja mukava koti Tukholmassa. Lisäksi Agata onnistuu pääsemään jyvälle todellisesta skuupista, kun rikkaan östermalmilaisperheen teini-ikäinen tytär katoaa jäljettömiin. Ylennys uutispäälliköksi on vain käsivarren mitan päässä, kun Agata yllättäen huomaakin olevansa raskaana. Poikaystävä on haltioissaan, mutta Agata kapinoi elämänmuutosta vastaan. Mekkojen saumat ratkeilevat, parisuhde natisee liitoksissaan ja synnytysvalmennukseen tulee porttikielto, kun uhmakas nainen ei suostu säyseän odottavan äidin rooliin.

Odotin oikein innolla tämän kirjan lukemista, sillä pidän aiheesta ja voin tarkastella aihetta omasta näkökulmasta.
Kirjan alku oli kauhistuttavaa luettavaa. Ajattelin että voiko maailmassa olla oikeastikin näin pinnallisia ja itsekeskeisiä ihmisiä.
Päähenkilö- Agata käyttää melkoisesti alkoholia ja rakastaa juhlimista, raskaus on hänelle kuin maailmanloppu. Kirjaa lukiessa itselleni tuli tunne, että Agata päättää pitää lapsen vain koska rakastaa avopuolisoaan, joka on todella innoissaan tulevasta perheen lisäyksestä. Kirja kauhistuttaa ainakin minua, äitiyslomalla olevaa lukijaa. Agata ei kauheasti piittaa lapsen tai itsensä hyvinvoinnista ja hän koko ajan säälii omaa menetettyä elämäänsä.
Kirja oli erilainen lukuhetki raskausajan iloista ja suruista, lähinnä kuitenkin suruista. Kirjaa lukiessa tulvi ainakin minuun monenlaista tunnetta päähenkilöä kohtaan- vihaa, sääliä, myötähäpeää, ymmärrystä ja kuitenkin lopulta hyväksyntää. Vaikka Agata on hyvin itsekäs ja pinnallinen nainen, voi kirjaa lukiessa kuitenkin huomata, että myös tämä itsekeskeinen nuori nainen alkaa pikkuhiljaa kasvaa äitiyteen.
Monesti raskaus ja äitiys kuvataan vaaleanpunaisten silmälasien läpi, mutta ei tässä kirjassa. Kirjassa päästään seuraamaan myös Agatan työpaikan elämää, joka on mielenkiintoista luettavaa. Harmillista vain että kirja jäi ikäänkuin kesken. Lukija ei päässyt seuraamaan Agatan synnytyksen vaiheita tai vauvan ensimmäisiä koti päiviä. Toivoisin joskus vielä lukevani kirjan jatko-osaa.
Kirja herätti monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Minusta tämä jo kertoo sen, että kirja on lukemisen arvoinen kokemus!

Tänään täällä, huomenna poissa

“Emily Sanders ei suinkaan ole vihainen äidilleen, joka ei ymmärrä hänen poikkeuksellista kykyään – eihän Emily osaa käsitellä taitoaan kunnolla itsekään. Tulevien tapahtumien näkeminen saattoi olla hyväkin juttu, mutta Emilylle siitä oli koitunut toistaiseksi lähinnä vain harmia. Kun Carter katoaa ja kahden muunkin erikoisluokan oppilaan kohtalo herättää hämmennystä, ärsyttävän itsetietoinen Amanda laittaa epävarman Emilyn kyvyt koetukselle. Kuka katoaisi seuraavaksi? Oudon sähköpostiviestin saatuaan Emily on tiukan paikan edessä: onko kyky nähdä tulevaisuuteen lahja vaiko kirous?”

Kirjastosta tarttui tällainen nuorten kirja, joka on kolmas osa Valitut sarjasta. Ensimmäisiä kirjoja en ole lukenut, mutta siitä huolimatta pääsin kirjan maailmaan vaivattomasti mukaan.
Kirjan juoni on mielestäni mahtava: koulussa on muutamia tyyppejä ,joilla kaikilla on erilaisia kykyjä ja he kokoontuvat Valittujen tunnilla yhteen pyrkien tietysti hallitsemaan omaa kykyään aina vain paremmin.
Kirja on suunnattu minua huomattavasti nuoremmille ja ymmärrän miksi tämä ei saanut aikaan minkäänlaista kiinnostusta lukea muita sarjaan kuuluvia kirjoja. Kirjan päähenkilö Emily oli aikuisen näkökulmasta aika naiivi ja muutenkin lapsenmielinen. Ihmettelen miten kirjailija on saanut kirjan päähenkilöstä näin uskottavan tuntuisen! Itse kirjailija on aikuinen nainen ja yleensähän aikuiset ja nuoret ajattelevat ja päättelevät asiota eri tavoin. Kirjan päähenkilö oli kuitenkin todella uskottava: naiivi, ehkä jopa hiukan hidasjärkinen..
Mutta pystyn suosittelemaan hyvin tätä kirjaa sen kohde ryhmälle eli nuorille.

Himoshoppaajan vauva

“Hupsu ja hurmaava tuhlari Becky Brandon on raskaana ja vinguttaa Visaa kahden edestä. Shoppailu kun parantaa aamupahoinvointia! Ja venyvimpiin varusteisiin voi sonnustautua itsekin.
Beckyn mielestä vatsassa potkivalle perilliselle kelpaa vain paras, joten hänen on perehdyttävä huolellisesti vauvatamineiden valikoimaan. Myös uuden kuuluisan synnytyslääkärin vastaanotolle Beckyn on päästävä. Tähtitohtori on kaunis, älykäs - ja Beckyn tsiljonäärimiehen Luken entinen tyttöystävä! Heillä taitaa olla edelleenkin keskenään jotain sutinaa… Onko siis Beckyn täydellinen elämä romahtamassa? Tuleeko hänestä kolmas pyörä avioliittoonsa?“

Himoshoppaaja-sarja saa odotettua jatkoa, eikä Kinsella petä tälläkään kertaa. Becky tekee jälleen ylilyöntejä ja tapansa mukaan yrittää itse selvittää sotkunsa.
Kirja sisältää jo aiemmista kirjoista tuttuja asioita: parisuhde kiemuroita, rahan yletöntä käyttöä ja ystävyys suhteita. Vaikka kirjassa on samoja aiheita, kuin aiemmissakin sarjan kirjoissa, pystyy Kinsella siltikin yllättämään, eikä kirja tunnu edellisten toistolta.
Kirjailija kirjoittaa Beckyn etenevästä raskaudesta yllättävän realistisesti ja samalla käsittelee hahmon raskauden myötä lähes kaikille esikoistaan odottaville tuttuja ongelmia ja kysymyksiä.
Kirja on raikas tuulahdus ja mieltä piristävää luettavaa!
Innolla odotan seuraavaa kirjaa - Minishoppaajaa

Huonosti käyttäytyvät jumalat

“Olympos on ikuinen. Lontoo on jumalainen. Kreikkalaiset jumalat eivät unohtuneet antiikkiin, vaan elävät tälläkin hetkellä Pohjois-Lontoossa kimppakämpässä. He ovat menettäneet voimiaan ja ovat ikävystyneitä, mutta tekevät edelleen samaa kuin antiikin aikana: kinastelevat pikkuasioista ja punovat juonia, kostoja ja lemmenseikkailuja. Jotain on muuttunutkin: Apollo on TV-psykologi, Artemis ulkoiluttaa ammatikseen koiria, Afrodite myy puhelinseksiä. Zeus pysyttelee vintillä poissa tieltä. Jumalilla on nykyaikana myös maallisia huolia: asunnossa on kauhea sotku, mutta puhtaanapito ei ole jumalten työtä. Hyvän siivoojan löytäminen ei ole Lontoossa helppoa, mutta onneksi löytyy reipasotteinen Alice, joka ottaa työn vastaan. Jumalten ja kuolevaisten kohtaaminen ei ole ennenkään sujunut ilman törmäyksiä…

Kirja houkutteli heti lukemaan itseään, sillä juoni ja kirjan aihepiiri oli mielenkiintoinen. Kreikkalaisten jumalien ja mytologian avulla kirjasta voisi saada hauskan ja mielenkiintoisen.
Itse kirjailijalla on täytynyt olla valtaisa mielikuvitus, koska on huomannut kirjoittaa kirjan Kreikkalaisista jumalista nykypäivän Lontoossa.
Odotin kirjalta paljon sillä aihepiiri natsasi täysin minun mieltymyksiini; kirjassa oli mytologiaa, jumalia, romantiikkaa, huumoriaa.. Mutta mitä vielä, kun kirjaa aloin lukemaan oli pettymys aikamoinen.
Aiheesta joka on hyvin omaperäinen keksintö, olisi voinut saada erittäin hauskan ja viihdyttävän kirjan.
Kirjan lukemista latisti kirjailijan käyttämät sanavalinnat; jumalat puhuivat hyvin rahvaan omaisesti, eivätkä älyllä juurikaan loistaneet. Jumalat käyttäytyivät kuin tavalliset ihmiset, eikä heidän heidän mielessä tuntunut liikkuvan mitään muuta kuin seksi, alkoholi ja seksi.
Heti alussa tarinan jumalilta katosi uskottavuus. Jumalien kuului olla iänvanhoja ja elämää nähneitä, mutta kirjan jumalat olivat kuin pahaisia teinejä. Ehkä hauskuus olikin tässä, mutta minä en sitä juuri ymmärtänyt.
Itse päähenkilö, Alice on hyvin hiirimäinen enkä saa minkäänlaista otetta hänestä. Hyvässä kirjassa mielestäni päähenkilöön voi jollakin tapaa samaistua, mutta Alice- harmaa, tylsä siivooja ei kolahda minuun millään tavalla.
Kirjailijalle itselleen kuitenkin annan pisteet tausta työstä. Vaikka kerronta oli mitä oli, niin taustatyöt oltiin tehty huolella. Kreikkalaisesta mytologiasta ja jumalten erilaisista luonteista oltiin otettu selvää ja näihin oltiin paneuduttu.
Kirja itsessään ei ollut mitenkään paksu teos, mutta aikaa kului sen lukemisessa. Loppua kohden kirja parani, mikä oli hiukan lohduttavaa. Viimeiset luvut kirjasta, olivat jopa mielenkiintoiset, mutta yli 300 sivuista kirjaa ei pelasta muutama hyvä luku.

Kovan onnen poika

“Alex Hamilton on älykäs, tervejärkinen ja omillaan toimeentuleva nuorimies - joka ei pysty pidättelemään raivonpuuskiaan. Hän on kapinoinut vanhempiensa erosta saakka. Sijaiskotien ja erilaisten laitosten vilinässä Alex kaipaa isäänsä, murtunutta miestä, joka ei pysty huolehtimaan itsestään saati tarjoamaan pojalleen kotia. Hyvää tarkoittavien mutta lopen uupuneiden sosiaalityöntekijöiden ja julmien auktoriteettien ristipaine jättää Alexiin jälkensä. Elämä vyöryttää uusia muutoksia sarjatulella, mutta yksi asia säilyy muuttumattomana: Alexin rappioromanttiset ja rikollisuudesta viehtyneet toverit ovat alati valmiita istuttamaan rikoksen siemenen nuoreen mieleen, joka jo tallaa yhteiskunnan syrjäpolkuja.”

Bunkerin kirjoittamana rikokset saavat elävyyttä ja tarinasta huokuu omakohtainen kokemus. Itse kirjailija on kovia kokenut elämänsä aikana ja ehkä juuri tästä syystä hän saa Alexin tarinasta koskettavan ja hyvin todentuntuisen. Vaikka Alex itse on aiheuttanut omat hankaluutensa suurimmaksiosaksi, pystyy lukija tuntemaan sääliä pientä päähenkilöä kohtaan.
Kirjoittajan yksityiskohtaisesta tavasta kirjoittaa huomaa, ettei kirjoittajalla ole kiire kertoa tarinaa eteenpäin. Välillä tarina jopa tuntui maleksivan kohtauksesta toiseen.
Kirjan lukeminen vaati aikaa ja lukemiseen täytyi paneutua aivan eritavalla kuin viihde-kirjojen lukemiseen.
Vaikka kirja tuntui välissä jopa tylsähköltä ja pitkästyttävältä lukea, ei kirjaa voinut yksinkertaisesti jättää kesken.
Tarina ja kirjan juoni itsessään olivat sen verran mielenkiintoinen, että voisin kuvitella lukevani myös muita Bunkerin kirjoja- silläkin uhalla että niistä löytyy yhtä tylsiä ja pitkäveteisiä kohtia kuin Kovan onnen pojassa.

Yrjölän puuro

Meidän koiruuksille tämä puuro on maistunut. Vaikka Jasu onkin aika herkkävatsainen koira, pystyy Jasuakin hemmottelemaan, kun tätä lisää normaaliin ruokaan.

Yrjölän puuro:    uunissa 3-4h   170*C

½dl hirssisuurimoita
½dl rouhittuja tattarisuurimoita
½dl rikottuja ohrasuurimoita
½dl tummaa riisiä
1dl rasvatonta maitojauhetta
2l vettä
1tl suolaa
n.400g jauhelihaa/maustamatonta lihaa/toisinaan kalaa
3-5 raastettua porkkanaa

Muutosten vuosi 2011

Jasulle vuosi 2011 on ollut suurten muutosten vuosi. Vuoteen 2011 saakka Jasu on saanut kaikessa rauhassa olla meidän oma pikku poika. Pakan tuli sekoittamaan ihmis vauva Kiia maaliskuussa ja nyt koira vauva Riki elokuun lopussa.

Jasu on pikku hiljaa hyväksynyt Kiian perheemme täysi valtaiseksi jäseneksi. Aluksi hän oli ihan ihmeissään ja vähän mustasukkainenkin, kun vauva vaati paljon äidin ja isän huomiota. Jasu ja Kiia tulevat hyvin toimeen keskenään, kunhan Kiia ei pääse käsiksi Jasun arkaan paikkaan- hänen niin upeisiin ja uljaisiin karvoihinsa. Kiiaa on ollut vielä hyvin helppo ohjailla pois koiran karvoista ja näin Jasukin on saanut rauhan.

Uusin tulokas Riki on kuitenkin ollu hyvin sinnikäs ja haluaisi kovasti tehdä Jasun kanssa lähempää tuttavuutta, myös Jasun karvat olisi mukava lisä leikkeihin… Muutaman kerran Jasu on joutunut Rikiä komentamaan jotta hänen karvansa pysyisivät hyvässä kuosissa. Vaikka Jasu ei kauheasti Rikistä olekaan vielä innostunut, vaan katselee nenän vartta pitkin, eikä yritäkkään leikkiin mukaan- uskon silti että Jasusta ja Rikistä tulee erottamaton pari valjakko, kunhan Rikikin kasvaa hiukan lähemmäs koiran mittoja.

Jasu ja Kiia n. 1vko vanha

Jasu möksöttää..