Jos et tahdo lukea koirista, klikkaa KIRJAT
---->

Jos et tahdo lukea kirjoista, klikkaa JASU tai RIKI ---->


Mikäli kumpikin kiinnostaa, olet taatusti oikealla sivustolla!

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Joulukuu pyörähti käyntiin

Blogi onkin ollut nyt pidemmällä tauolla tietokone ongelmien vuoksi. Kirjat ja koirat kuuluu silti joka päiväiseen elämääni <3 
Koira harrastukset on jääneet talven myötä tauolle ja kirjojen lukemista rajoittaa työ ja perhe. Hiljaa kuitenkin hyvä tulee.

Olen itse niin joulu ihmisiä! Rakastan joulua, lahjoja, ruokaa ja ihania koristeita. Jotta saisin itseeni potkua joulu siivoukseen tahdon jakaa tässä ihania joulukoriste vinkkejä. Itsehän en pääse toteuttamaan näitä ennen siivousta joten tämä voisi olla kiva porkkana...


Kauniit joulu pallot löytyi Mekkotehtaan blogista!




Koska meille ei kuusta tule voi kauneimmat joulupallot hyödyntää kuten Loviisan aitassa on tehty. Ai miksi ei kuusta..? Parhaat kaverukset tuhoavat sen, neiti sen kaataa ja Riki syö..




Paperi kuuset on helppoja ja niistä saa kaikista erin näköisiä erilaisten lehtien ansiosta!
Kuvan löydät Tule joulupunainen blogista jossa paljon muitakin vinkkejä!


Tiimarin sivuilta löytyi ihanat tuikkupurkit!


Ja itse tehdyt joulukortit! Ne me tyttärien kanssa teemmä jos vain aikaa liikenee. 

Perinteiset Jäälyhdyt jos saisi haudoille myös vietyä.

Tässä on puuhaa jo kerrakseen joulua odotellessa!

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Rovaniemi KV 1.7.2012

Käytiin Rikin kanssa Rovaniemen kansainvälisissä näyttelyissä ja meni erittäin hyvin!
Lopputulos oli JUN ERI 3!
Tarkempi arvostelu ja myös muut näyttely tulokset (huikeat 2 :D ) löytyvät karvatassujen sivulta.

3 Viikon kuluttua olisi Kemin Kv:t tiedossa ja voin kertoa että nälkä kasvaa syödessä.. Oli niin hilkulla "jatkoon" pääsy että vaikka tulos oli parempi kuin mitä osattiin odottaa ei olisi haitaksi ollut päästä ehkä jopa Bis, Rop, VSP mistä vain arvosta mittelöimään!

lauantai 26. toukokuuta 2012

Charlaine Harris- Veren imussa- Verta sakeampaa

Veren imussa
"Telepaattitarjoilija-Sookien seikkailuille ei loppua näy. Palatessaan töistä uudenvuodenaattona Sookie ajaa tien laitaa hädissään juoksevan, puolialastoman miehen ohi. Miehellä ei ole hajuakaan siitä, kuka hän on, mutta Sookie tunnistaa hänet kyllä: siinähän on muistinsa menettänyt vampyyri-Eric, ensimmäistä kertaa (kuolemanjälkeisessä) elämässään haavoittuvaisena ja herkkänä...Uudessa, vastustamattomassa Ericissä olisi jo riittämiin päänvaivaa, mutta pian Sookielle selviää, että syypäitä Ericin muistinmenetykseen ovat hämmästyttävänvoimakkaat noidat, jotka ovat iskeneet kyntensä Ericiin. Eric tarvitsee Sookien suojelusta, ja ennen pitkää Sookie on pahassa pinteessä keskellä noitien, vampyyrien ja ihmissusien veristä taistoa."

Harriksen kirjat eivät petä tai jätä fantasia kirjojen ystäviä kylmäksi!
Veren imussa tarjosi jännitystä lukijalle ja oli ehkä mielestäni yksi parhaimmista Sookie Stachouse-sarjan kirjoista.
Olen hirvittävän harmissani koska en ole seurannut sarjaan perustuvaa tv-sarjaa True Bloodia. Olisi mielen kiintoista nähdä kuinka sarjan luojan ovat nähneet henkilö hahmot.
Miellyttävää vaihtelua oli tutustua vampyyri Ericiin lähemmin ja nähdä hänestä uusi, erilainen puoli. Kirja oli niin mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava että heti kirjan kädestä laskettuani aloitin sarjan seuraavan kirjan: Verta sakeampaa.

Pisteet: 4.5/5


Verta sakeampaa
"Sookie Stackhouse ei kaipaisi muuta kuin mukavaa, hiljaista elämää, mutta hän tuntuu ystävineen aina päätyvän keskelle toinen toistaan hurjempia seikkailuja. Nyt Sookien veljeä Jasonia odottaa muodonmuutos ihmispuumaksi. Tämän Sookie vielä kestäisi, mutta sisarellisen huolen sijaan hän alkaa tuntea hyytävää kauhua, kun joku ottaa tähtäimeensä Louisianan muodonmuuttajaväestön.Sookie ei pelkää vain siksi, että Jason saattaa olla seuraava uhri, vaan koska jotkut muodonmuuttajat epäilevät, että Jason saattaa olla konna kaiken takana. Ennen seuraavaa täysikuuta Sookien on saatava todellinen syyllinen nalkkiin - jollei sala-ampuja päätä hoitaa häntä ensin."

Verta sakeampaa oli myöskin juuri sitä mitä odotin Harrisin tuotannolta.
Sarja jatkui hyvin luonnollisesti siitä mihin edellinen kirja jäi. Kaksi kirjaa perätysten luettua harmitti hiukan että joka kirjassa täytyy kertoa aiempien sarjojen tapahtumista pääpiirteet ja tämä tuntui hiukan ärsyttävältä toistolta. Mikäli kirjojen välissä olisin pitänyt pienen tauon olisi toisto tuntunut mukavalta muistin virkistykseltä.
Sookielle sattuu ja tapahtuu todella paljon, vaikka muuten Sookien hahmo voisi olla kuin kuka vain tavallinen tallaaja. Mitä nyt pyörii muodonmuuttajien ja keijujen kanssa! Se onkin tämän sarjan suola! Innolla odotan seuraavien kirjojen pariin pääsyä.

Pisteet: 4.5/5

Kuten voimme kuvista todeta on Stachouse-sarjan kannet aivan vastustamattoman upeita!

Sarjaan kuuluvat seuraavat kirjat:



Martina Haag - Ihana ja todella rakastettu (ja töissä menee myös superhyvin)

"Isabella Eklöf on kolmekymppinen näyttelijä, jolla ei suoraan sanottuna mene kaikki ihan putkeen: Hänen koko vaatekomeronsa sisältö on vuodelta 1993. Jouluna hän esiintyy pukkina entisen poikaystävänsä uuden tyttöystävän sukulaisille. Kaikki muut Bellan ikäiset ovat jo löytäneet oman paikkansa maailmassa ja edenneet urallaan ja tavanneet mukavan elämänkumppanin ja saaneet jännittäviä työtehtäviä. Mutta sitten Bella saa unelmiensa puhelun Dramatenista, Ruotsin kansallisteatterista. Hänelle tarjotaan roolia produktiosta, jonka ohjaa itse Ingmar Bergman! No totta kai Bella voi ottaa roolin vastaan! Tosin sitä varten täytyy kyniä tukka lyhyeksi ja suurin osa ajasta näyttämöllä menee miehen vaatteissa. Ja sitten on se pikku juttu, että roolissa vaaditaan huippuvaikean akrobatian hallintaa - Bella on tullut hiukan liioitelleeksi taitojaan CV:ssään. Dramatenissa Bella törmää myös Mickeen, komeaan ja itsevarmaan näyttelijään, ja heidän välilleen sukeutuu lupaava suhde. Vihdoinkin Bellan elämä sujahtaa uomiinsa! Kaikki alkaa lopultakin kääntyä parhain päin! Nyt enää vain ne akrobaattitemput! Ja pianhan sellaiset oppii..."


Kirja vaikutti niin kannen kuvan kuin taka kannen tekstinkin perusteella mukavalta hömppä luettavalta. Kirja ei ollut kauhean paksu ja kuvittelin lukevani kirjan pienenä ilta luettavana, jonka seurassa on mukava viettää omaa laatuaikaa.
Kirja alkoi oikein lupaavasti, hahmot vaikuttavat hauskoilta ja osa oli ihan jalat maassa olevaa tyyppiä. Kirjan päähenkilö Bella täyttää odotukset. Hömppä naisihminen joka haluaa olla stara keinolla millä hyvänsä.
Itse kirjan sisältö oli kuitenkin mitään sanomaton. Odotin hauskoja kohtauksia ja erilaisia juonen käänteitä, mutta kirja ei sitä minulle tarjonnut. Bella on koko ajan aika itsekkään oloinen tyyppi joka tähtää vain omaan päämääräänsä eikä ajattele lainkaan muita tai valehtelujensa seurauksia. Bellasta opn pyritty tekemään hauska ja mielikuvituksellinen hahmo jota on mukava seurata. Bellan täytyisi saada akrobatia  ja erilaiset temput haltuunsa ennen ensi-iltaa ja kirjan juoni pyöriikin lähes tulkoon pelkästään tässä ja Bellan niin kutsutussa rakkauselämässä.
Kirja ei huvittanut sillä tavalla mitä olisin toivonut ja minulla meni yllättävän kauan noinkin ohuen kirjan lukemiseen.
Kirja ehkä parani loppua kohden, koska lukemis vauhtinikin nopeutui, tai saattoi vauhtiin tietysti liittyä kirjan sivujen hupeneminen ja pyrin piakkoin pääsemään kirjan loppuun.

Pisteet: 1,5/5

tiistai 1. toukokuuta 2012

Vappu mätsärit

Tokat mätsärit takana. Sieltä napsahti punainen nauha, mutta sitten tiputtiinki ensimmäisten joukossa pois. 
Hienosti poika kuitenki osasi olla vaikka odotus tuntui olevan vähän liikaa näin nuorelle koiralle.


Se on niin kauhean tärkeää tuo seisominen ettei häntä edes heilu.. Ja noihin nauhoihin sotkeutu kun oli niin vakavana! Niin nauratti ku pikku koiratki hyppi noiden yli ja Riki oli ihan solmussa kun ei voinu mitenkää tehdä kahta asiaa yhtäaikaa!

Mätsäreissä törmättiin myös ekaa kertaa sukulaisiin. Ihana oli nähdä Rikin siskoa, niin samanlainen mutta kuitenkin erilainen. Riki ei tainnut tietää mistään mitään, pääasia että kaveri oli tyttö. Hänestä kun on tullut aivan mahdoton naistenmies. Toivottavasti tämän tyttöbuumin voi laittaa kevään ja kärpästen piikkiin!


Elinann.otukset.fi oli saanut hienoja kuvia


Kaikki kuvat löytyy täältä http://elinann.otukset.fi/kuvat/Kuvailua/Match+show+1.5.2012/

Muutamia otoksi Rikistä:

http://elinann.otukset.fi/kuvat/Kuvailua/Match+show+1.5.2012/_MG_4793.JPG

http://elinann.otukset.fi/kuvat/Kuvailua/Match+show+1.5.2012/_MG_4656.JPG

Ja Rikin siskosta Nellasta:

http://elinann.otukset.fi/kuvat/Kuvailua/Match+show+1.5.2012/_MG_4789.JPG

Ja tietysti sisaruksista yhdessä:

http://elinann.otukset.fi/kuvat/Kuvailua/Match+show+1.5.2012/_MG_4651.JPG

http://elinann.otukset.fi/kuvat/Kuvailua/Match+show+1.5.2012/_MG_4649.JPG

http://elinann.otukset.fi/kuvat/Kuvailua/Match+show+1.5.2012/_MG_4647.JPG

http://elinann.otukset.fi/kuvat/Kuvailua/Match+show+1.5.2012/_MG_4646.JPG

Pitäisi oikeasti itselläki opetella tuota kameran kantoa paikkaan kuin paikkaan! Onneksi moni muu osaa jo sen taidon. :)


lauantai 28. huhtikuuta 2012

Paluu Blogiin

Tietokone on reistaillut ja blogin päivittäminen on jäänyt kokonaan :( Harmillista sillä Rikin elämässä on ehtinyt tapahtumaan vaikka ja mitä!

Kennelyskä Todellakin, meilläkin koirat sai tämän viheliäisen taudin. Riki pieni oli todella kipeä,yski ja limaa valui nenästä. Viikon kesti pahin vaihe ja tällä ajalla Riki lähinnä kotona ollessa vain nukkui. Poika parka ei jaksanut riehua, leikkiä tai muutenkaan olla oma itsensä. Viikko oli siis meillä todella rauhallista ja käskyjä ei kyllä tarvinnut jaella!

Pentukurssi Pääsimme vihdoinkin nuuskujen pentukurssille! Jes! Tätä olemme odottaneet innolla, vaikka onbhan meillä pohjalla Sukokan järjestämä perustottelevaisuus kurssi.

Eka tunti koiran kanssa jäi meiltä väliin sillä Riki oli kennel yskässä, mutta perheen kanssa menimme kentän laidalle kuuntelemaan ohjaajien neuvoja ja ottamaan oppia.

Toiselle tunnille sitten päästiin matkaan! Riki oli ollut tosiaan levossa yskän takia ja nyt oli energiaa kertynyt koko sen ajan edestä. Poika ei millään meinannut ottaa kontaktia tai muutenkaan emäntää huomioida. Hirveä kiire joka paikkaan ja  kaikkia ihania ihmisiä sekä koiria olisi ollut tarve mennä moikkaamaan.
Yksi koulutus kerta kestää noin tunnin, meillä taisi mennä ensimmäiset puoli tuntia hötkyilyyn ja muiden katseluun :)
Lopulta Rikikin hoksasi "Hitsi juu, pitihän mun jotai tehäkkin..." Harjoituksena oli ohitus, hihnassa kulkeminen ja kontaktikävely.

Ohitukset olivat tuttuja juttuja jo Sukokan kurssilta joten ne meillä meni ihan kivasti. Harmillista että ne kurssilla menee hyvin, mutta oikeassa elämässä niissä on vielä hurjasti harjoiteltavaa.

Hihnassa kulkeminen on ollut meillä teho treenissä jo ennen kurssin alkua. Riki on todella vahva koira ja hihnassa on alkanut vetämään ja muutenkin riekkumaan, joten tähän olemme joutuneet puuttumaan mahdollisimman pian. Kurssilta saimme vielä lisävinkkejä joita kokoajan noudatamme ja pyrimme saamaan koiran jonka kanssa on ilo liikkua ihmisten ilmoilla. Muutaman kerran Riki onkin jo yllättänyt meidät ja lenkillä ollessa on kulkenut todella hienosti hihnassa! Olen todella ylpeä kun koulutus tuottaa tulosta, vielä kun saisi ohitukset sujumaan.

Kontaktikävely oli meille uusi juttu, ja tätä olemmekin nyt viikon aikana silloin tällöin treenanneet. Se ei mitenkään erityisen hyvin suju, mutta luulen että kun Riki lopulta huomaa mistä on kyse alkaa tässäkin hurja edistyminen.

Seuraavat tunnit olisikin jo huomenna ja niitä odotamme innolla!

Mätsärit Itse en ole ikinä käynyt koiran kanssa kehässä. Kärsin suuresta esiintymisjännityksestä ja toinen syy miksi kehään en ole mennyt, en ymmärrä näyttely kuvioita! Olen lukenut sääntöjä ja käynyt katsomassa, mutta vieläkään ei ole selvinnyt milloin pitää juosta ympyrää, suoraa tai kolmiota. Ja millainen se kolmio pitää olla..? Yhdessä kehässä on niin monta kulmaa ettei minulla ole hajuakaan mikä kulma otetaan kolmion ns. kärkipisteeksi..

No vaikka emäntä on ihan kädetön näissä(kin) asioissa, keräsimme rohkeuden ja kävimme elämämme ekoissa mätsäreissä! Näistä mätsäreistä emäntä näki kyllä kauheita painajaisia jo viikkoa ennen.. Mutta mitä turhaa sillä Rikistä voin olla ylpeä, hän nimittäin oli kehässä ihan ok ja käytös oli muutenkin mallikasta. Vihreä nauha tuli ja toisen kerran kehään mentäessä sillä ei tarvinnut kuin ihmetellä koska koiria oli tosi paljon. Eli palkinto sijoille ei päästy, mutta kokemus oli sen verran innoittama että seuraavat mätsärit olisi vappuna! :)

Näyttelyt Kävimme ostamassa oikean näyttely hihnan ja sen otammekin jo tiistain mätsäreissä käyttöön. Toivottavasti Riki pysyy myös siinä hallinnassa, jotta emme saa ikuista porttikielto näyttelyihin.
Nämä mätsärit on tärkeä askel, sillä nyt emännän täytyisi jo ymmärtää milloin juosta ja mihin suuntaa. Menimme ja ilmoitimme Rikin aivan oikeisiin näyttelyihin jotak on jo toukokuussa!
Apua, vielä kun tietäisi että mitä voisimme tehdä paremmin. Seisotuskin on meillä noin suurin piirtein eli kunhan tönöttää..

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Morriganin risti

"Fantasiatrilogian huima avaus 
Hurja vampyyrikuningatar Lilith aikoo alistaa koko maailman ikeensä alle. Jumalatar Morriganin  käskystä mahtava irlantilainen velho, Hoyt, matkustaa 1100 -luvun Irlannista nykypäivän New Yorkiin. Hoytin kokoaa kuuden kumppanuksen ryhmän ihmiskuntaa pelastamaan. Wicca-noita Glenna, Hoytin vampyyriveli Cian, vampyyrinmetsästäjä Blair, prinsessa Moira sekä muodonmuuttaja Larkin ryhtyvät valmistautumaan viimeiseen taistoon, mutta miten niin pieni ja eripurainen seurue pystyy  päihittämään Lilithin valtavan vampyyriarmeijan? Tehtävää vaarantaa myös Glennan ja  Hoytin välinen vetovoima, jota ei pysty tukahduttamaan väkevimmälläkään magialla." Gummerus
Tämä pokkari tuli vihdoinkin luettua! Se on jo jonkin tovin odotellut kirjahyllyssä lukemista, eikä syy ole suinkaan se etteikö kirja olisi kiinnostanut vaan kirja oli oma ja se ei kirja hyllystä mihinkään karannut niin monesti kirjastonkirjat menivät omien kirjojen edelle.
Kirjan takakansi lupailee hyvää romantiikan ja fantasian nälkäiselle ihmiselle. Romantiikka ainakin on taattu sillä kirjan kirjoittaja on itse "romantiikan kuningatar" Nora Roberts.

Tarina on hyvä ja mielenkiintoinen, mutta Roberts jää liian usein, liian pitkiksi ajoiksi kertoilemaan mitättömiä yksityiskohtia. Mitättömät yksityiskohdat voivat olla romanttisissa kirjoissa välttämätön paha, mutta näinkin mielenkiintoiseen fantasiakirjaan ei mielestäni tarvitse jäädä kuvailemaan kaikkea turhan yksityiskohtaisesti.
Roberts voi olla romantiikan kuningatar, mutta fantasia kirjoilla elääkseen tulee hänen vielä hiukan muuttaa kirjoitustyyliään.

Juoni on mahtava, hahmot ovat mielenkiintoisia ja erilaisia persoonia, mutta kirjoitustapa tökkii hiukan. Fantasian ja taisteluharjoitusten seassa on hiukan romantiikkaa ja se tietysti keventää tunnelmaa.

Kirja loppui ikävästi kesken ja kahdessa tulevassa jatko-osassa voidaan lukea kuinka käy vampyyrikuningatar Lilithin maailman valtauksen sekä vasta syttyneen rakkaustarinan.
Ensimmäinen osa ei vakuuttanut, mutta tarina oli sen verran mielenkiintoinen että uskon lukevani myös seuraavat kaksi osaa.

Pisteet: 2.5/5

Trilogian kolmas osa Hiljaisuuden laakso
Trilogian toinen osa Jumalten tanssi


Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahti -haaste

Vuodelle 2012 on otettu vastaan uusi haaste joka löytyy Haasteet sivulta!

Haaste yksinkertaisuudessaan haastaa lukemaan enemmän kotimaista kirjallisuutta. Kirjan luettua haasteen vastaanottaja lisää kirjan haasteessa annettuun listaan.

Haaste löytyi Sonjan blogista.

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Buzzador

Lisätty uusi sivu "Buzzador" jossa kerron omista buzzauksista ja josta myös selviää enemmän buzzauksesta!

http://lukutoukankarvatassutjapienetnassut.blogspot.com/p/buzzador.html

tiistai 28. helmikuuta 2012

Perustottelevaisuutta

Nyt on meillä Rikin kanssa takana 4 kertaa ihan ohjattua perustottelevaisuus koulutusta.

1. Kerta - Kurssi alkoi ja koulutus oli hyvin vähäistä koska kaikki koirat ovat muoria, uudessa paikassa ja ah niin ihania ystäviä ympärillä. Eka kerta on siis totuttelua uuteen ympäristöön ja naksuttimeen. Emäntä melkein luuli että Riki tekee Marleyt ja meille ilmoitetaan ettei ensi kerralla tarvitse tulla. Mitä vielä, Riki jopa sai kehut kun osasi välillä jopa ottaa rennosti. Tietysti paremminkin olisi voinut mennä ja jättää muiden namit rauhaan..
Kotitehtäviä, naksuttimen käyttö, "tänne" käsky sekä katsekontakti.

2. Kerta - Intoa puhkuen aloitetaan ja koirat, sekä emännät soheltaa sen ekan puolen tunnin.. Onneksi kaverit ja ympäristö on vielä hiukan muistissa edellisestä viikosta, joten loppu aika voidaan jopa harjoitella ihan oikeasti! Uutena tulee "Jätä" käsky joka lisätään myös kotitehtävä listaan.

3. Kerta - Nyt paikka on jo niin tuttu, ettei tarvitse kauan soheltaa ja sählätä vaan melkein heti päästään asiaan. Tutut käskyt, mutta tällä kertaa liikutaan myös hihnassa ja mieluiten vasemmalla puolen. Tämähän on ollut meillä hiukan haasteellista, mutta pujottelu sekä ohitus meni todella upeasti. Emäntä oli melkein liikuttunut, kun pikkunen pauka pää osaa ihan oikeasti tehdä asioita mikäli vaan tahtoo!

Ainut mikä tässä tunnissa meni mönkään oli ihan emännän syytä. Sillä kaikkien koirien piti käydä pöydällä, jotta pöytä olisi tilanteen vaatiessa ihan ok paikka. Itse olen suht pieni ja elukkalääkärille otan miehen matkaan, no nyt ei ollut miestä joka tuon mörrykän olisi sinne pöydälle nostanut! Yritä siinä ähistä ja puhista ylös tuota varmaan lähemmäs 30 kiloista jässikkää pikkuselle pöydälle! Riki ei ollut moksiskaan, mutta emäntää harmitti ettei ole heti pienestä pitäen opetellut kunnollista nosto tapaa noin suurelle koiralle. Nyt sitten täytyy harjoitella aika isolla köriläällä. Juu ja ei taida olla hankalakaan arvata, että Riki on kaikkein suurin ihan ylivoimaisesti kaikista kurssin koirista. Hyvänä kakkosena tulee 15kg painava kaveri =) Juu pientä kokoeroa...

4. Kerta - Myöskin ohitus harjoituksia. Riki oli ollut edellisellä viikolla isännän kanssa lomilla ja arvatkaapa oliko mitkään käskyt enää hallussa. Onneksi tunnin lopulla Rikikin alkoi pikku hiljaa muistamaan miten sitä pitikään toimia. Ohitukset meni ihan ok ja kosketus kepin käyttö alkoi pikkuhiljaa sujumaan. "Oma paikka" harjoitus ei meinaa niin millään upota. Ja katsekontaktia pitää harjoitella kyllä hyvin toistuvasti. Tietysti myös tähän mennessä opitut käskyt täytyy saada paremmin haltuun niin emännälle kuin koirallekkin. Nimimerkillä jottei enää tarvitse koiran kanssa taistella siitä, että saako sen hiiren raadon oikeasti pitää itellä suussa vai ei, vaikka se emäntä kuinka maanittelee niillä herkuilla.

Onneksi Vielä 3 kertaa olisi tulossa. Vaikka ohitus harjoitukset ja hihnassa liikkuminen koulutus tilanteessa sujuu nykyisin tosi hienosti, on sen vieminen oikeaan elämään todella haastavaa! Meillä kun on hankaluuksia kävellä hihnassa vetämättä ja tavalla niinkuin koiran kuuluisi kävellä. Toivottavasti vetämis ongelma saadaan pian kuriin, jottei "ongelma" jäisi päälle. Taitaa olla hankalampi päästä tästäkin ongelmasta eroon, mitä pidempään se jatkuu. Harjoittelua, harjoittelua ja vielä kerran harjoittelua.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Uusi kirja Carriesta ennen Sinkkuelämää ja New Yorkia. Lähde mukaan seuraamaan, miten pikkukaupungin kasvatti tavoittelee unelmaansa. Carrien nuoruusvuodet kertoo Carrien viimeisestä lukiovuodesta pikkukaupunki Castleburyssa, jossa hän asuu isän ja kahden pikkusiskon kanssa. Äiti on kuollut syöpään, mutta jättänyt tyttärelleen perinnöksi feministisen kipinän. Kun sydäntenmurskaaja ja paha poika Sebastian Kydd palaa vuosien jälkeen Castleburyyn, Carrien maailma mullistuu. Koulun tyttöjen salainen päiväuni osoittaa olevansa kiinnostunut juuri Carriesta, ja kaikki vaikuttaa epätodellisen onnelliselta. Rakkauden lisäksi Carriella on kuitenkin myös toinen unelma: hän tahtoo tulla kirjailijaksi. Mutta miksi tuntuu, että tytön on valittava joko poikaystävä tai ura - jo 16-vuotiaana? Tarkkanäköiseen tapaansa Carrie analysoi kokemaansa ja ammentaa siitä jutun aiheita. Yliopisto häämöttää nurkan takana, mutta sitä ennen Carrie päättää seurata suurta unelmaansa: edessä on kesä New Yorkissa kirjoittajakoulussa...

Kirjan kansi on hyvin houkutteleva ja kun kyseessä on kirja niin ihananasta Carrieasta täytyi tämä lukea.
Kirja kertoo Carriesta ennen New Yorkia,  jolloin Carriekin on nuori ja hiukan hyväuskoinen erityisesti poikien suhteen. Kukapa meistä ei olisi.. Kirja on suunnattu nuorille, mutta mielestäni lukuelämyksen voi kokea myös vanhempikin Sinkkuelämien ihailija. Itseä kirjassa viihdytti erityisesti tyyli jolla Bushnell kirjoitti. Juoni on hyvinkin uskottavaa ellei peräti jonkun tytön oikeasta elämästä. Elämä on nuorille naisillekkin toisinaan aika julma ystävien ja poikien suhteen.
Loppu on kuitenkin kaiken alku ja nitoutuu kivasti yhteen "Carrie nuorena, Carrie aikuisena" tietysti välistä puuttuu vielä muutama kasvun vuosi mutta lukija itse voi hyvinkin kuvitella kuinka Carrie rakentaa omaa elämää uudessa kaupungissa.
Ihastuttava ja rentouttava lukukokemus!

Pisteet 4/5

tiistai 17. tammikuuta 2012

Kaaso

"Ilona on kaasona neljissä häissä yhden kesän aikana. Hän tuntee morsianten kuppikoon ja miehet paremmin kuin omansa. Ensi kertaa hän käyttää sanoja koemeikki, laahus ja lahjalista. Kaason ohjelmapalvelun ohessa Ilona tekee pätkätöitä museossa ja kääntää surkeita dekkareita, polttareita hän järjestelee velkarahoilla.

Lapsimorsian, prinsessamorsian, pakkomorsian ja toisen kierroksen morsian - mitä nämä ihmiset tekevät Ilonan elämässä? Pitsiunelmat ovat kaukana kaason arjesta, mutta ei morsiamillakaan mene hyvin. Eikä ole sanottua, että kaasoon voi aina luottaa.

Lähteenmäki tekee tunnistettavia ja kitkeränhauskoja havaintoja pariutumispuuhista, ihmisten välisestä vallasta ja sivullisen osasta."
En voi sanoa tätä nyt millään muotoa kirja arvosteluksi, sillä kirja oli niin suuri pettymys että jätin sen lopulta kokonaan lukematta!

Aloitin siis lukemaan kirjaa ja kun aihe on niinkin iloinen kuin häät ja takakannenkin mukaan kitkeränhauska romaani - odotin kevyttä viihdettä joka saisi mielen iloiseksi.

Heti alussa huomasin että päähenkilö Ilona on hiirulainen, joka ei osaa sanoa ei ja jolla ei taida olla omaa mielipidettä mistään, kaikki muut suurinpiirtein tallaavat tämän naisen lyttyyn.
Kirja on harmaata luettavaa ainakin alussa ja melko töksähtelevää kerrontaa. Minkälainen kaaso aikoo pitää puheen parhaan ystävänsä häistä jostain ruskeasta joesta?!

Odotin paljon enemmän kirjalta ja kun alku oli noinkin synkkätunnelmainen, niin kyllä kirjailijan täytyisi muuttaa kirjoitustyyliään aika paljon että saisi kirjaan mukaan iloa ja väriä edes hiukan enemmän.

maanantai 16. tammikuuta 2012

www.Liisan-blogi.net

"Liisa Virtanen haaveilee tähteydestä - ala vain on vielä hakusessa. Muu perhe muuttaa Ruotsiin, mutta koska Liisa ei tahdo lähteä mukaan, edessä on lukiopaikka Big Cityssä, erikoisten sukulaisten hoivissa. Liisa rakastaa kirjoittamista, ja kun uusissa kuvioissa riittää sulattelemista, hän purkaa ajatuksiaan omassa blogissaan. Blogia lukee ja kommentoi säännöllisesti pieni joukko ihmisiä, esimerkiksi hentomielinen Miss Nasu sekä Murikka, joka on nimensä mukaisesti jästipäiden kingi. Liisa on tunnistavinaan nimimerkkien takaa koulusta tuttuja tyyppejä, mutta vähitellen käy hyvin selväksi, että netissä kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää... Tuija Lehtinen leikittelee vauhdikkaassa uutuusromaanissaan kerronnallisilla ratkaisuilla: päähenkilön blogi ja sen saamat kommentit ovat olennainen osa kirjan rakennetta. Lehtisen edellinen nuortenromaani Mopo oli Finlandia Junior -ehdokas."
Ensimmäinen Tuija Lehtisen kirja jonka luin. Liisan-blogi on tarkoitettu nuorille, mutta kevyenä iltapalana se kyllä meni näin aikuiseenkin makuun.
Liisa on lukiolaiseksi aika lapsenmielinen- kuka sanoo lukio iässä kirosanan kohdalla piip..? Liisa kuitenkin on hauska ja suorasukainen tapaus ja häntä on ihan mukava seurata kirjan välityksellä. Pojat Liisalla vaihtuu aika nopeasti ja yllättävän rennosti poijat ottavatkin sen että Liisan käsikynkässä roikkuu aika pian joku toinen ja tavallisesti vielä tuttu, mutta onneksi Liisalla on sen verta itsekuria ettei hän sentään julkista paheksuntaa aiheuta, edes lukijassa.
Harmillista ettei lopussa käynyt ilmi jatkoiko Liisa lukiota vielä kesän jälkeenkin samalla paikkakunnalla ja miten kävi juhannus häiden.
Luvun alussa on aina Liisan oma blogi päivitys ja lopussa on blogiin tulleet kommentit, joita ei kannata kirjaa lukiessa hyppiä ohitse!
Voin suositella niin nuorille että aikuisille jotka kaipaavat erilaista ja kevyttä ilta luettavaa.

Pisteet: 4/5

Tyttö tulevaisuudesta



"15-vuotias Aada saa kummallisen kesätyön: hän lupaa vanhalle naiselle kastella syrjäkylän aution pappilan ikkunalla kasvavaa oleanteripuuta.
Talon vanhaa pianoa kokeillessaan Aada huomaa siirtyneensä menneeseen aikaan: yhtäkkiä hän on vuodessa 1889 ja pappila ja kylä sen ympärillä kuhisevat elämää.

Farkkuasuinen vieras 2000-luvulta herättää kummastusta, mutta iloinen ja ennakkoluuloton ompelijatar Tilda ottaa Aadan hoiviinsa ja tutustuttaa hänet ajan tapoihin.
Pianoa soittamalla Aada alkaa liikkua menneisyyden ja oman aikansa väliä. Menneisyydestä tulee pakopaikka, kun äidin päihdeongelma riistäytyy käsistä tai kun paras ystävä näkee vain uuden poikaystävänsä. Pian Aada kuitenkin ymmärtää, että vanhalla naisella oli hänelle muukin tehtävä kuin kukkien kastelu…"

Kirja kiehtoi minua jo kirjastossa, sillä olen kiinnostunut kirjoista joissa nykypäivän ihminen ajautuu tavalla tai toisella menneeseen aikaan. Kirja on ohut ja Aada seikkailee siinä nopein kääntein ajasta toiseen, mutta lukija pysyy hyvin kirjassa matkassa ja ymmärtää missä ajassa milloinkin mennään.
Kirja on tarkoitettu nuorille, joten aikuisempaan makuun tämä ei ole. Itse kuitenkin tykkäsin kirjaa lukea, teksti oli kevyttä ja erittäin mielenkiintoista oli lukea kuinka Aadan ystävän käy menneen ajan Suomessa. Itse Aada ei ollut läheskään yhtä kiehtova kuin Tilda jonka elämästä olisin mielelläni lukenut enemmänkin.

Pisteet: 2½ /5